Ortognaattisessa hoidossa hampaisiin tehdään oikomishoidon lisäksi yhden tai molempien leukojen leikkaushoito. Hoidon tavoitteena voi olla leukanivelen kivun lievittäminen ja parantaa sitä kautta elämänlaatua. Ortognaattista kirurgiaa voidaan hyödyntää toisaalta myös esteettisessä kirurgiassa. Silloin tavoitellaan enemmän ulkonäköön perustuvaa lopputulosta, eikä lähtötilanteessa välttämättä merkitsevänä tekijänä ole purentaan liittyvät toiminnalliset syyt.
Meillä suomalaisilla on tyypillisesti pieni tai liian takana oleva alaleuka, suhteessa yläleukaan. Ortognaattinen hoito yhdistettynä alaleuan pidennysleikkaukseen parantaa elämänlaatua, kun leukojen epäsuhta ja purentavirheet on korjattu. Hoitotulokset ovat olleet hyviä ja niiden on osoitettu helpottaneen kipuja ja leukaniveloireita.
Hoito voi olla aiheellista myös erilaisten synnynnäisten tai hankittujen kasvu- ja kehityshäiriöiden vuoksi. Esimerkiksi hengitysfunktiolla on merkitystä kasvojen ja purennan alueen kasvuun ja kehitykseen. Obstruktiivisessa uniapneassa hengitysilmavirtaus rajoittuu tai estyy. Se johtuu ylähengitysteiden ahtautumisesta unen aikana. Myötävaikuttavana tekijänä voi olla ylä- ja alaleuan epäsuhta toisiinsa nähden. Tällöin hoidon avulla voidaan laajentaa hengitysteitä. Huuli- ja suulakihalkiot ovat yleisiä lasten rakennepoikkevuuksia suun alueella. Yläleuan vajaakehitystä esiintyy usein lapsilla, joilla on suulakihalkio. Alaleuka on myös usein tavallista pienempi. Hoitojen ansiosta puheenkehitykselle annetaan hyvät edellytykset ja korjataan purentavirheitä.