Näin se vaan on. Ensimmäinen ientulehdus on nyt koettu rautojen laittamisen jälkeen. Syynä oli oma laiskuus. Mistä sen ientulehduksen sitten huomasin? Yhden hammasvälin ien oli tullut erittäin kipeäksi, punoittavaksi ja se oli hieman turvoksissa.
Oikominen lisää riskiä ientulehduksille. Voit lukea siitä lisää aiemmasta kirjoituksesta: Kiinteät oikomiskojeet
Ruoka jää yllättävän helposti kiinni rautoihin ja vaikka olen pessyt hampaita säännöllisesti, niin ientulehdus pääsi yllättämään. Päivän aikana syöty ruoka oli kertynyt yhteen kohtaan raudoissa. Syljen huuhteluvaikutus ei ollut ylettynyt siihen väliin, joten bakteerikertymää oli päässyt syntymään.
Kivusta huolimatta ientulehduksen hoitoon paras lääke on huolellinen puhdistaminen. Vaikka hammasvälin puhdistus sattui ja olisi tehnyt mieli jättää se tekemättä, niin päätin päihittää vastustajani. Toiminta on niin nurinkurista. Luonnollinen reaktio on välttää kipua ja suojata kivuliasta kohtaa, mutta ientulehduksen kohdalla pitää toimia päinvastoin. Kipu nimittäin katoaa huolellisen puhdistamisen ansiosta, kun bakteerit vähenee ja tulehdus häviää.
Otin tavaksi purskutella suun vedellä jokaisen ruokailun jälkeen. Vesipurskuttelu ei kuitenkaan poista kaikkea ruokajäämää, joten kannan nykyään mukana myös hammasväliharjaa, jolla saan puhdistettua raudat ja hammasvälit ruokailun jälkeen.
Suunhoito on nykyään työläämpää, mutta toisaalta hyvin pienillä muutoksilla olen saanut pidettyä suun puhtaana.