Suuhygieniaan liittyvät erityishuomiot ja tarpeet muuttuvat elämän aikana. Eri ikäisenä korostuvat erilaiset asiat suuhygieniaan liittyen.
Odotusaika
Odottavan äidin on hyvä huolehtia monipuolisesta ravinnon saannista. Odotusaikana kivennäisaineiden ja vitamiinien tarve lisääntyy. Lapsen hampaiden kehityksen kannalta esimerkiksi liian vähäinen d-vitamiinin tai kalsiumin saaminen voi vaikuttaa heikentävästi lapsen hampaiden kiilteen mineralisoitumiseen. Liian vähäinen magnesiumin saaminen taas voi viivästyttää lapsen hampaiden puhkeamista. Raskaus vaikuttaa odottavan äidin suun terveyteen. Hormonaalisten muutosten vuoksi kehon puolustussolujen toiminta on heikentynyt ja keho on suotuisampi hapettomassa tilassa eläville bakteereille. Ientulehduksen riski on suurempi ja hampaan kiinnityskudosten vastustuskyky bakteerimassaa vastaan on heikentynyt. Perusterveillä hampaan kiinnityskudosten terveys palautuu ennalleen raskauden jälkeen, mutta raskautta edeltänyt hoitamaton parodontiitti voi edetä raskauden aikana. Raskausaikana syljen koostumus on erilainen. Sen vuoksi odottavilla äideillä on kohonnut riski hampaiden reikiintymiselle. Mikäli kärsii raskaudenaikaisesta pahoinvoinnista tai refluksista, kannattaa sen jälkeen välttää heti hampaiden harjaamista. Suun happamuutta voi neutraloida huuhtelemalla suuta vedellä tai ottamalla ksylitolituote, joka lisää syljen eritystä. Hampaat kannattaa pestä aamuin illoin fluorihammastahnalla, joka sisältää fluoria 1450 ppm. Hampaiden välit on hyvä puhdistaa myös päivittäin.
Vauvat
Vauvojen kohdalla on hyvä yrittää välttää kariesbakteerin tartuttamista vauvan suuhun. Mitä enemmän vanhempien suussa on kariesbakteereita, sitä helpommin se tarttuu sylkikontaktissa lapseen. Käytännössä se voi tarttua esimerkiksi tutista tai lusikasta, joka on käynyt vanhemman suussa. Hampaiden harjaamisen voi aloittaa jo heti ensimmäisen hampaan puhjettua. Hampaat on hyvä harjata pehmeällä ja pienellä lasten harjalla. Hampaiden harjaaminen on hyvä tehdä säännöllisesti päivittäin aamuin illoin, jotta lapsi tottuu harjaukseen ja siitä tulee luonnollinen osa päivärytmiä. Hammastahnaksi suositellaan valitsemaan lasten tahna, joka sisältää fluoria 1100 ppm. Fluori auttaa ennaltaehkäisemään reikiintymistä. Ensimmäiset hampaat puhkeavat noin 6 kk iässä. Silloin kannattaa kiinnittää huomiota myös ruokavalioon. Sokeripitoiset juomat ja välipalat kannattaa jättää minimiin, sillä sokeri edesauttaa bakteerien tarttumista. Sylki suojaa hampaita ja pureskelu lisää syljen eritystä. Siitä syystä kannattaa tarjota esimerkiksi hedelmät ja marjat ennemmin sopivan kokoisiksi palasteltuina, kuin soseina, jotta syljentuotanto lisääntyy pureskelun aikana.
Lapset
Lapset omaksuvat asioita nopeasti. Siksi onkin hyvä näyttää mallia positiivisesta asenteesta suuhygieniaa kohtaan. Maitohampaiden puhkeamisen aikaan on hyvä olla tarkkana. Näkyvä plakki kertoo kohonneesta reikiintymisriskistä. Hampaiden pesuun kannattaa valita pehmeä lasten hammasharja. Harjaaminen kannattaa tehdä aamuin illoin, mutta ennen kuin lapsi on liian väsynyt sen tekemiseen, tai aloittanut jo päivän mieluiset leikit. Lapsen on hyvä antaa itse harjoitella hampaiden pesua jo varhaisessa vaiheessa, mutta aikuisen on tarkistettava pesutulos, sillä lapsen motoriikka ei ole vielä riittävä. Erikoistahnoja ei kannata käyttää, kuten esimerkiksi hammaskiveä ehkäiseviä tahnoja. Hammaskiveä ehkäisevän tahnan käyttö vähentää syljen kalsiumpitoisuutta, joka taas ei ole lapsen hampaan kiilteelle hyväksi. Kuusivuotiaat ja sitä vanhemmat lapset voivat käyttää hammastahnaa, joka sisältää fluoria 1450 ppm. Yläasteikäisen kanssa voi jo alkaa harjoittelemaan hammasvälien puhdistamista. Liian tiheitä ruokailuvälejä, eli napostelua, kannattaa välttää. Happamat ruoat ja juomat voivat aiheuttaa hammaskiilteen liukenemista. Niitä onkin syytä nauttia kohtuudella. Ksylitolituotteita voi käyttää heti, kun pastillin tai purukumin syöminen onnistuu.
Opiskelijat ja nuoret
Opiskelijoiden ja nuorten kohdalla viisaudenhampaat voivat aiheuttaa huolta ja kipuilua. Puhkeavia viisaudenhampaita on hyvä tarkkailla ja tehostaa tarvittaessa puhdistamista. Säännölliseen ateriarytmiin kannattaa pyrkiä, jotta nälkä pysyy loitolla ja napostelun tarve vähenee. Kiilteen kannalta haitallista on nauttia usein energiajuomia, virvoitusjuomia tai alkoholia. Syömisen jälkeen on suositeltavaa ottaa ksylitolituote. Opiskelu- ja nuoruusajan muutokset voivat aiheuttaa erilaisia jännitystiloja ja painetta, jolloin riski hampaiden narskutteluun ja purentavaivoihin lisääntyy. Lisäksi päihteet ja nikotiinituotteet aiheuttavat haittavaikutuksia suun terveydelle, siksi niitä kannattaa välttää. Hampaiden harjaus on hyvä tehdä aamuin illoin hammastahnalla, joka sisältää fluoria 1450 ppm. Lisäksi hampaiden välit pitäisi muistaa puhdistaa päivittäin.
Ikääntyvät
Ikääntyessä voi heikentyä kyky puhdistaa itse hampaita. Puhdistamista voi vaikeuttaa myös ikenien vetäytyminen, suurentuneet hammasvälit tai erilaiset kruunut, sillat ja proteesit. Erilaiset sairaudet voivat vaikeuttaa hampaiden puhdistamista motoristen liiketoimintojen vajausten vuoksi tai esimerkiksi muistisairauden vuoksi. Ikäihmisen on helpompi tehdä hampaiden pesu sähköhammasharjalla, koska siitä saa paremman otteen ja puhdistaminen hoituu nopeammin. Hammastahnaksi kannattaa valita tahna, joka sisältää fluoria 1450 ppm. Kruunut, sillat ja proteesit tarvitsevat myös puhdistusta ja niitä varten onkin erilaisia tuotteita ja vaihtoehtoja. Suun kuivuus on yleistä ikäihmisillä. Vähentyneen syljen erityksen taustalla voi olla sairaus tai lääkitykset. Kuivaa suuta voi hoitaa juomalla vettä tai kostuttamalla suun limakalvoja ruokaöljyllä. Myynnissä on myös erilaisia kuivalle suulle tarkoitettuja tuotteita. Kuiva suu on alttiimpi erilaisille suusairauksille. Koska yleisesti enemmän on vähentynyt stimuloimaton syljen eritys, voi helpotusta kuivaan suuhun saada lisäämällä stimuloitua syljen eritystä. Syljen eritystä voi lisätä esimerkiksi pureskelemalla ksylitolipurukumia tai imeskelemällä ksylitolipastillia.