Kaikki tietävät syljen olevan kirkasta juoksevaa nestettä, jota muodostuu suuhun. Tarkastellaan kuitenkin hieman tarkemmin, mistä sylki suuhun tulee ja mitä se oikeastaan on.
Sylkirauhaset
Suurin sylkirauhanen on korvasylkirauhanen, joka sijaitsee nimensä mukaisesti lähellä korvaa. Sen tuottama sylki kulkeutuu tiehyen kautta suuhun, posken limakalvolta, yläposkihampaiden kohdalta. Voit nähdä ulostuloaukon eli papillan, pienenä kohoumana posken limakalvossa, toisen yläposkihampaan kohdalla.
Leuanalussylkirauhasesta sylki kulkeutuu suuhun, tiehyen kautta, molemmin puolin kielijännettä. Voit nähdä papillan, kun nostat kieltä kohti kitalakea. Silloin kielijänne kiristyy ja voit erottaa jänteen molemmin puolin papillan, etualahampaiden takana, suun pohjassa.
Kielenalussylkirauhasten tuottama sylki kulkeutuu suuhun useita pieniä tiehyeitä pitkin, sekä leuanalussylkirauhasen tiehyeen yhtyvän tiehyen kautta.
Näiden lisäksi on useita pieniä sylkirauhasia sekä suussa että ruoansulatuskanavassa.
Syljen koostumus
Sylki on nestettä, joka sisältää muun muassa erilaisia suoloja, kuten fluori, bikarbonaatti ja kalsium, sekä vähäisiä määriä rasva-aineita ja valkuaisaineita.
Korvasylkirauhanen tuottaa juoksevaa sylkeä, sekä muun muassa amylaasia, joka auttaa ruoansulatuksessa. Leuanalussylkirauhasesta taas tulee juoksevan syljen lisäksi, limaista paksumpaa sylkeä, joka sisältää limakalvojen terveyttä edistävää musiinia. Kielenalussylkirauhanen tuottaa pääosin limaista sylkeä ja vähäisiä määriä juoksevaa sylkeä. Pienet sylkirauhaset tuottavat limaista sylkeä.
Syljen pH-arvo, viskositeetti ja virtausmäärät voivat vaihdella hieman eri ihmisten kesken. Syljen koostumukseen ja määrään voi vaikuttaa myös erilaiset lääkitykset, sairaudet ja sairaudenhoidot. Esimerkiksi pään ja kaulan alueelle annettu sädehoito vähentää syljen eritystä.
Suun normaaliflooraan kuuluu erilaiset bakteerit. Bakteerikanta voi olla joko terveyttä tai sairautta edistävä. Yhdestä millilitrasta sylkeä voi löytyä bakteereja jopa 107. Ensimmäiset bakteerit saamme jo istukasta tai synnytyskanavasta.
Syljen tarkoitus
Syljellä on monta erilaista tarkoitusta. Se osallistuu kehon puolustustehtäviin poistamalla haitallisia viruksia ja bakteereja. Sylki suojelee hampaita reikiintymiseltä happohyökkäyksen aikana. Suurin osa syömisen aikana syntyvästä happokuormituksesta neutraloituu syljen sisältämän bikarbonaatin johdosta.
Sylki auttaa ruoan syömisessä. Sen avulla ruoan pureskeleminen ja nieleminen helpottuvat. Ruoan pilkkoutuminen alkaa jo suussa, syljen sisältämien entsyymien avulla.
Syljen avulla puhuminen tai vaikkapa laulaminen on helpompaa, kun kieli ja limakalvot ovat kosteat.
Muutokset syljessä
Normaalisti päivässä muodostuu noin 0,5-1 litraa sylkeä. Mikäli syljen määrä laskee alle 0,5 litran, alkaa suu tuntua kuivalta. Viralliset hyposalivaation diagnostiset rajat ovat pureskelun stimuloima syljeneritys alle 0,7 millilitraa minuutissa ja ilman stimulointia alle 0,1 millilitraa minuutissa.
Kuivuuden tunne suuhun voi tulla myös silloin, jos musiinia tuottavien sylkirauhasten toiminta heikkenee. Syljen määrä voi olla normaali, mutta suojaavan musiinin vähentymisen johdosta suu voi tuntua kuivemmalta.
Sylki on helposti unohdettava asia ja kuitenkin tärkeä osa elimistön toimintaa. Syljen merkitystä arkisissa toiminnoissa ei edes huomaa, ennen kuin syljessä tapahtuu muutoksia.
Suuhengitys lisää myös suun kuivuutta. Voit lukea lisää esimerkiksi aiemmasta artikkelista: Liikunta ja suun terveys.